Arvattiinkin että tämä asetelma voisi olla meidän koirille (kaikille!) hankala. Ja niin se olikin. Siksi päätin ottaa Camolle vain suorapalkkoja. Molemmat etukulmat, sitten n. 25metrissä oikealla ja neljäs 50 metrissä vasemmalla.

Jo ekalla lähetyksellä Camo oli vaan lähdössä sinne alas, aina ollaan menty sinne! Tässä oli kuitenkin apuna hyvä tuuli ja kun odottelin aikani niin Camo sai maalimiehestä hajun ja lähti sitten sinne minne pitikin.

Myötätuulen puoli oli hankalami. Kolme kertaa kutsuin Camon pois alamäestä, joskin sillä kolmannella kerralla se sentään vähän matkaa meni oikeaankin suuntaan. Menin sitten vähän lähempää lähettämään ja voi miten iloinen Camo oli kun löysi!

Kaksi seuraavaa sitten löytyivätkin ilman sen kummempia manöövereita, olisiko Camo tässä kohtaa tajunnut että kannattaa tosiaan lähteä sinne minne ehdotan. Toivottavasti ainakin!

Kiva ja hyödyllinen treeni! 

Kotiin tullessa sitten auton sivuovi jäi käteen. Naaurin kanssa sitä yritettiin asentaa paikoilleen mutta ei se onnistunut. Ei muuta kuin fillarilla töihin. Hyödyllistä toki sekin.

Otetaanpa tähän pätkiä Jerusalem Postin artikkelista, jossa kaksi professoria arvioi Iranin tilannetta. Suoraan Google- kääntäjällä vetäistynä, mahdollisista kielivirheistä voi valittaa Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon. Se Rainer Hiltunen on puheistaan päätellen Hamasin palkkalistoilla.

Jo ennen viimeaikaisia ​​sotilaallisia eskaloitumisia Iran kamppaili noin 70 prosentin inflaatioasteen kanssa – korkeimman sitten toisen maailmansodan. Nykyään luvut kertovat keskiluokan kamppailusta. Uusi kuukausittainen minimipalkka on yli 160 miljoonaa rialia, mikä kuulostaa tähtitieteelliseltä, kunnes se muunnetaan todelliseen arvoonsa: vain 104 dollariin.

Tämän devalvaation inhimilliset kustannukset ovat valtavat. Päivittäisistä välttämättömyyksistä on tullut ylellisyystuotteita. Yksi kebab ravintolassa maksaa nyt viidestä kuuteen miljoonaa rialia, kun taas perusateria kanasta ja riisistä voi maksaa jopa neljä miljoonaa.

"Näemme erittäin vaikeita tapauksia monilla aloilla – lapsiprostituutiota ja muita äärimmäisyyksiä vain ruoan kotiin tuomiseksi", toteaa professori Nadan.

"Tämä on väestö, joka kärsii, erityisesti köyhät, erittäin vakavasti."

Iranin taloudelliset vaikeudet eivät johtuneet sodasta; se vain pahensi niitä. Kauan ennen ensimmäisten laukausten ampumista maa kärsi kroonisesta energiakriisistä, pakotetuista sähkökatkoksista ja jatkuvasta kuivuudesta, joka kuivatti maan energiavarastot.

Nämä ongelmat johtivat massiivisiin mellakoihin tammikuussa, jotka hallinto tukahdutti tappavalla voimalla, mikä johti kymmenien tuhansien mielenosoittajien kuolemaan.

Yrittäessään tukahduttaa toisinajattelua hallinto on pitänyt internetin suurelta osin lamautettuna. Tämä digitaalinen katkos on maksanut taloudelle arviolta 37 miljoonaa dollaria päivässä verkkomaksujen käsittelykyvyttömyyden ja vientiketjujen häiriöiden vuoksi.

Hashkesin mukaan ainoa tapa, jolla Iran voi nousta tästä pysähtyneisyydestä, on poistaa talouspakotteet. Ilman ulkoisia investointeja Iran ei voi kasvaa. "Ilman pakotteiden poistamista talouden elvyttäminen on mahdotonta."

Horjuttaakseen entisestään Iranin hallinnon kykyä rahoittaa sotilastukikohtiaan, Israel kohdisti iskut konfliktin aikana keskeisiin teollisuuskohteisiin keskittyen teräs- ja petrokemiantehtaisiin. Vaikka iskut määriteltiin hyökkäyksiksi sotilasteollisuutta vastaan, sivuvahingot siviilitaloudelle olivat valtavat.

"Hyökkäykset teräslaitoksiin ja muihin teollisuudenaloihin, kuten petrokemian teollisuuteen, johtivat miljardien, jopa kymmenien miljardien eurojen laskuun Iranin potentiaalisissa vuosittaisissa tuloissa", Hashkes sanoo.

Ehkä merkittävin paineen alla oleva kohta on edelleen Hormuzinsalmen merisaarto. Tavaravirta Iranin satamista on pysähtynyt viikkojen ajan. Öljy, joka on Teheranin ensisijainen elinehto, ei enää saavuta sen tärkeintä asiakasta, Kiinaa.

Kriisi on saavuttamassa logistisen käännekohdan. Analyytikot arvioivat, että toukokuun puoliväliin mennessä Iranin vientiin menemättömän öljyn varastointitila on kokonaan loppunut. Kun näin tapahtuu, hallinnon on tehtävä valinta, joka voi kummitella sitä vuosikymmeniä: sulkea kaivot.

"Tulevaisuudessa Iranin varastot kaikelle tälle öljylle loppuvat", Hashkes sanoo. "Kun niin tapahtuu, heidän on alettava sulkea kaivoja. Kun kaivo on ollut pitkään käyttämättömänä, sitä ei usein voida yksinkertaisesti käynnistää uudelleen – se vie vuosien kunnostuksen."

Professori Nadan lisää, että öljyn laatu on vaarassa. "Jos öljyä ei pumpata, se alkaa menettää laatuaan. Muistamme COVID-19-ajan, jolloin hinnat laskivat negatiivisiksi vain pitääkseen pumput käynnissä. Iran on astumassa uuteen vaikeuksien kierteeseen", hän sanoo.

Iranin keskuspankki arvioi hiljattain, että maan talouden elvyttäminen kestäisi ainakin 12 vuotta – olettaen, että sota päättyy tänään.

Paineen kasvaessa kysymys Jerusalemissa ja Washingtonissa ei enää ole siitä, murtuuko Iranin talous, vaan siitä, murtaako Iranin kansa hallinnon ennen sitä.

Eyal Hashkes, strateginen konsultti ja kirjan The Swords of the Economic kirjoittaja.

Professori Amos Nadan, Tel Avivin yliopiston Dayan-keskuksen johtaja,